Lovelock ja Linkola, lopun airuet

Modernin ilmastotieteen isä James Lovelock on yksi aikamme kunnioitetuimmista tieteen tekijöistä. Parhaiten hänet tunnetaan geo- ja biotieteiden rajoja 1970-luvulla rikkoneesta Gaia-hypoteesistaan, jonka mukaan planeetta Maa on itsesäätelyyn kykenevä organismi, ja kaikki elämä planeetallamme on kytköksissä toisiinsa, samalla tavalla kuin yksittäisen ihmisen solut ovat toisistaan riippuvaisia. Nyttemmin Gaia-teoriana tunnettu ajatusrakennelma syntyi, kun Lovelock havaitsi ettei perinteinen maantiede kyennyt selittämään tiettyjä planeetan toimintoja.

Yksi todiste Gaia-teorian paikkansapitävyydestä oli havainto, jonka mukaan Maan merien suolapitoisuus on pysynyt lähestulkoon samana koko sen ajan, jonka elämää on planeetalla esiintynyt, viimeiset kolme miljardia vuotta. Koska joet jatkuvasti tuovat ylänköalueilta maa-ainesta meriin, suolapitoisuuden pitäisi kasvaa jatkuvasti. Suolapitoisuus ei kasva, koska ravintoketjun ansiosta meristä siirtyy jatkuvasti ravinteita takaisin ylänköalueille. Mikrobit syövät ravinteita, plankton syö mikrobeja, kalat planktonia, ja nisäkkäät kaloja. Tämä kiertokulku pitää huolen siitä, että merien suolapitoisuus pysyy siinä eläville lajeille suotuisana.

Erikoista Lovelockissa on hänen moni- ja ylitieteellinen asenteensa. Lovelock on kritisoinut perinteistä tiedettä reduktionismista, eli tapaa katsoa ilmiöitä pelkästään yhden tieteenalan näkökulmasta. Tämä näkökulma tuottaa vastaavasti aina kulloisellekin tieteenalalle tyypillisiä tuloksia, ja siten rajoittaa tieteen näkökulmaa ja keskustelumahdollisuuksia. Esimerkiksi biologi ja kyberneetikko saattavat molemmat tutkia elämää, mutta määritellä sen täysin eri tavoin. Aivan kuten meriä, eliöstöä ja suolapitoisuutta ei voida tarkastella toisistaan erillään, ei elämääkään voida katsoa vain yhdestä näkökulmasta. Reduktionismin sijaan tieteessä tarvitaan holismia.

Holismin lisäksi Lovelock nostaa jalustalle intuition. Esimerkiksi kauneuden kokeminen kertoo Lovelockille siitä, että ihmisellä on jonkinlainen myötäsyntyinen ominaisuus, jolla hän ymmärtää vahingollisten ja myönteisten asioiden eron ajattelematta asiaa analyyttisesti. Katsoessamme koskematonta erämaata koemme kauneuden ansiosta mielihyvää, ja pyrimme automaattisesti suojelemaan maisemaa, joka on tuottanut mielihyvää. Katsoessamme hakkuuaukeaa, koemme yleensä negatiivisia tunteita. Koska kauneuden kokemisella ei ole välittömästi itsesuojeluun liittyvää tarkoitusta, se ei sovi yksinkertaiseen darwinistiseen näkemykseen siitä, että yksilö toimii aina oman itsensä edun mukaisesti, ja pitää muiden etua toissijaisena. Eliöt kykenevät siis jonkinlaiseen altruismiin.

Viimeisimmän kirjansa Lovelock julkaisi vuonna 2006. Siinä yli 90-vuotias tiedemies kirjoittaa vakavissaan uhkasta, jonka ihminen aiheuttaa koko planeetalle. Ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto, metsäkato, fossiilisten polttoaineiden polttaminen ja liikakalastus ovat suistaneet jo planeetan itsesäätelymekanismit raiteiltaan. Vaikka Maa on ‘elämänsä’ aikana kokenut niin meteoriittien törmäyksiä kuin auringon säteilyvaihteluita ja Maan kiertoradan epäsymmetrisyydestä johtuvia jääkausiakin, ihmisen aiheuttama muutos saattaa olla sille liikaa. Poikkeuksellisen ihmisen aiheuttamasta globaalista muutoksesta tekee toisaalta sen nopeus, toisaalta sen laajuus. Koska yli puolet Maan pinta-alasta on joko rakennettua asuinympäristöä tai maanviljelyllä yksipuolistettua kasvillisuutta, ei planeetan itsesäätelymekanismi ole enää entisessä terässään.

Lovelock varasi kirjassaan “Gaian kosto” itselleen tittelin planeetan lääkäri. Tällä hän halusi osoittaa huolensa Maan tulevaisuudesta, ja ehdotti joitakin tapoja, joilla tulevaisuus voitaisiin turvata. Ihmisväestö tulisi Lovelockin mukaan sijoittaa mahdollisimman tiiviisti rakennettuihin kaupunkeihin, jotka eivät saisi viedä kolmasosaa enempää planeetan pinta-alasta. Toinen kolmasosa varattaisiin tehomaataloudelle, ja loput jätettäisiin Äiti Maalle, täysin koskemattomaksi luonnonympäristöksi. Tämä saattaisi mahdollistaa planeetan itsesäätelyn riittävässä määrin. Energiapolitiikassa Lovelock luottaisi ydinvoimaan siirtymäkauden ratkaisuna, ja vähättelee yleistä käsitystä ydinvoiman haitallisuudesta ja vailla todellisuuspohjaa olevaksi.

Kalastaja Pentti Linkola saattaisi allekirjoittaa Lovelockin ohimennen heittämän vertauksen ihmisestä planeetan syöpänä. Samalla tavalla kuin syöpä on kehon omaa kudosta, joka on kääntynyt kuluttamaan tervettä kudosta, syömään omia elinehtojaan, on ihminen viemässä jälkeläisiltään tulevaisuuden. Siinä missä Lovelock varovaisesti ehdottelee maailmalle kasvissyöntiä, lentoliikenteen kieltämistä ja autoilun rankkaa vähentämistä, Linkola menee äärimmäisyyksiin. Hän on jo kauan tarjonnut ekologiseen katastrofiin ratkaisua, joka on teknologian täydellinen kieltäminen. Linkola lopettaisi myös väestönkasvun yksinkertaisesti tuhoamalla liian väestön. Linkolalaisessa maailmankatsomuksessa kehitys ei ole positiivinen asia, vaan tuhoava voima, josta tulee päästä eroon.

Linkola vääntää itsensä humanismin irvokkaaksi peilikuvakseen. Valistusajan perintönä olemme saaneet ihmisoikeus -nimisen käsitteen, ja kuvitelman siitä, että ihminen on luomakunnan kruunu. Länsimaisen katsantokannan mukaan jokainen elämä on arvokas, ja ihmisen pyrkimyksenä tulee olla elämänlaatunsa parantaminen. Mukavuudenhalu on uusi epäjumala, elämän helppous menestyksen ulkoinen tunnusmerkki. Vaivattoman elämän taakse on kätketty loputon luonnon riisto, joka lopussa kääntyy meitä itseämme vastaan.

Vain puolitoista vuotta tulevaisuudennäkemyksiltään varovaisen positiivisen kirjansa julkaisun jälkeen Lovelock oli brittiläisen Guardian-lehden otsikoissa. Haastattelussa Lovelock totesi yksikantaan että aika vaikuttaa tulevaisuuteen oli jo mennyt. Ilmastonmuutokseen ja väestönkasvuun olisi pitänyt reagoida jo 1960-luvulla, sillä nyt on jo liian myöhäistä. Ilmaston energiamäärän kasvu ruokkii Lovelockin mukaan jo itseään positiivisten palautekehien kautta, ja planeetan keskilämpötilan nousua ei voida enää pysäyttää. Ihmiskunta tulisi tämän vuosisadan aikana kuolemaan sukupuuttoon elinolojen huvetessa ilmastonmuutoksen seurauksena. Planeetta Maa tulisi tosin jatkamaan elämäänsä kauan ihmisen jälkeenkin. Lovelockin viesti oli selvä: "Nauti elämästä vielä kun voit".